keskiviikko 27. helmikuuta 2013

miksei tiskirätti vois olla nätti?






Voi se...





Ompelutauko senkun jatkuu. 

 Innostuin virkkaamaan tiskirättejä nähtyäni sellaisen Prinsessajuttu blogissa (varoitan, jos klikkaatte itsenne sinne, niin varmasti saatte virkkausinnostuksen!). Ihmettelin sitten että miten voi olla etten ollut sitä ennen keksinyt. Meillähän on pitkään käytetty puista tiskiharjaa (käytetty ja käytetty, tiskikone kun on niin ei joudu harja ihan niin kovalle koetukselle) mutta kuitenkin, ihan käytössä on, ettei ole pelkkä koriste. Ja pesuaneet on Maison Bellen, eli ihan katseenkestäviä. Niin, miksi ei voisi rätti olla nätti? 

Lueskelin aiheesta lisää ja ilmeisesti, jos oikeasta langasta (bambusekoite tai hamppu) tekee niin tämä nätti rätti voi olla hyvinkin toimiva, imukykyinen ja nopeasti kuivuva... ja sen voi pestä 60 asteessa. Loistavaa! 

Hain lankakaupasta lankaa, bambusekoituksen jossa on 70%bambua ja 30%puuvillaa. Värivaihtoehtoja oli niukasti, ja tietenkin kotiin lähti se yksi ja ainoa harmaa joka löyty.  No, puolisen tuntia yritin tehdä zikzak kuvioo, sitten luovutin, ja aloin ihan pylväitä vääntämään. Kaksi iltaa: kaksi rättiä. 

Kolmantena iltana ajattelin että, minähän en ole luovuttaja ja aloin uudestaan kokeilemaan tuota zikzakkia ja kyllä se sitten jotenkuten onnistui.

Ennen käyttöä näitä suositellaan pestäväksi muutaman kerran kuudessakympissä jotta rätti saavuttaa parhaan imukykynsä. No, kokeillaan ja katsotaan toimiiko. Kerron sitten :)





Yritin viikonloppuna ottaa Murusta 8kk kuvia, kun niin inspiroiduin hänen vaatteistaan :) Pomp de luxin röyhelöhame on aika herkku eikö? Se suorastaan vaatii tulla kuvatuksi. 
Oli kyllä pikkasen vaikeeta kun Muru ei pysynyt hetkeäkään paikoillaan...




Parhaiten sai hänet pysymään sekunnin suht liikkumatta kun antoi jotakin tutkittavaa, joten otin vähän rekvisiittaa käyttöön. Ihan kivoja kuvia tuli (valaistus ja tausta huomioonottaen). Laitan tänne muutaman ei niin selvän kuvan jotta näette tunnelman.




Body on Kappahalin newbie mallistoa. Joo, olenhan minä kovasti pettynyt newbie tuotteiden neppareihin, mutta sitä tosiasiaa ei pysty kiertämään että kuosit ja värit ovat niin valloittavat että ostan niitä jokatapauksessa...

Nyt viikonloppuna laitamme auton nokan kohti Turkua, ja siellä käymme vähän sukulaisilla sekä noutamassa tori.fista ostamani jutun joka tulee kokemaan mielenkiintoisen tuunauksen ja josta kerron sitten myöhemmin lisää. Matkalla haemme myös Vammalasta aikaisemmin mainitsemani sivupöydän meidän olohuoneeseen. 
Kivoja projekteja siis tiedossa :)

Hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua kaikille!

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

talvinen picnic


 


Olin ajatellut että olisipa kiva mennä talviselle picnikille (miten toi nyt oikeesti kirjoitetaan?) tänä viikonloppuna, mutta en sitten saanut aikaiseksi sitä järjestää. Oli ihana yllätys kun kälyni laittoi aamulla viestiä että mentäisiinkö yhdessä vähän paistamaan makkaraa. 

NO MENNÄÄN!!! 

Mukana oli meidän lisäksi siis kälyni perhe johon kuuluu kaksi suloista Murun serkkupoikaa, 3v ja vajaa 7kk.
Olin saanut naapurilta todella herkullisien valkosuklaamudcake-muffinsien reseptin ja leivoin niitä lauantaina, ensi viikon mammatreffejä silmällä pitäen, joten otin retkelle jälkkäriksi mukaan muutaman. Ja termariin lämmintä kaakaota, kuinkas muutenkaan! 

Oli kyllä sen verran mukavaa, että pitää ottaa pian uusiksi. Kiitos H, N, O ja V ihanasta päivästä.

Tässä pieni (eikä niin pienikään) kuvakollaasi meidän talvisesta picnikistä (en edelleenkään tiedä miten toi kirjoitetaan)















Huivini kudoin pari vuotta sitten kun en silloin löytänyt tarpeeksi muhkeaa harmaata huivia itselleni. Ja muhkeahan siitä tuli... todella. Mukeihin sitten virkkasin (vielä matkalla retkeilymajalle) talviset asusteet, näin perus iittalamukit muuttuivat ihaniksi talvipicnic mukeiksi. 


Ihanaa kun lapsen myötä on vihdoinkin hankkinut itsellekin lämpimät vaatteet, ei yhtään ollut kylmä missään vaiheessa. Ehdottoman tärkeät ovat villalegginsit toppahousujen alla, lämmin untuvatakki, muhkeat asusteet ja Uggit (nämä jakaa varmasti mielipiteitä, mutta omani on että mukavampia ja lämpimämpiä kenkiä saa hakea!) Ja taljan päälle on mukava ja lämmin istahtaa.

Noihin valkosuklaamudcake-muffinseihin (nämä ovat aika matalia muffinseiksi, mutta en tiedä miksikä muuksi niitä kutsuisi) tuli päälle mansikkarahkaa, sopii mielestäni tosi kivasti siihen. 

Valkosuklaamudcake-
muffinsit




100g valkosuklaata
100g voita
3 / 4 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 munaa
1,5 dl vehnäjauhoja
1 / 2 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa



Sulata suklaa. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri, lisää sitten munat yksitellen. Yhdistä kuivat aineet ja lisää ne taikinaan. Sekoita sen verran että taikina on tasaista.

Kypsennä uunin keskitasossa 200 asteessa 8-9 min, ei enempää, leivonnaisten kuuluu jäädä pehmeiksi ja kosteiksi keskeltä! Lusikoi päälle mansikan makuista rahkaa. Nauti.



keskiviikko 20. helmikuuta 2013

kävelykärryt





Joo, hain ihan ajoissa Ikeasta tuollaisen puisen kävelykärryn Murulle. 










 Se sai valkoista maalia pintaansa. Tuunaus on pieni mutta muutos kuitenkin melkoinen, ja on sitten niiiiiin kiva että pyörissä on harmaata, ja kahva on hopea/harmaa. Jälleen kerran sain lemppariyhdistelmän, valkoharmaan <3

Eihän Muru todellakaan vielä sillä osaa kävellä, mutta seisoskella kun tykkää kovasti, ja aika pienellä tuella jo... 

Kops kuuluu vähintään kerran päivässä, ja se on Murun pää joka osuu puulattiaan. Kypäräkin on hankittu mutta miten ollakaan kun se on päässä niin mitään ei tapahdu ja silloin kun sitä ei ole niin tasapaino pettää. 




Yllä vielä muutama kuva-todiste siitä että en todellakaan voi tehdä mitään omia juttuja muuta kun silloin kun Muru nukkuu... jos hetkenkin katson muualle niin tyttö ryntää jo yläkertaan :)

Sitten vielä (ikea-teemassa kun ollaan) vinkki niille jotka mahdollisesti haluavat lelukaaren tuunata, niin Ikeassa on taas myynnissä puinen lelukaari (jumppakaari nimellä). Silloin kun itse etsin niin ei mistään meinannut löytyä. Lelukaari tuunauksesta laitoinkin juttua ihan blogini alkutaipaleella, mutta laitan nyt kuitenkin siitä kuvan tähänkin. Kyllä vaan on pakko sanoa että valkoinen (ja tässä tapauksessä vähän harmaakin) maali saa ihmeitä aikaan!





En ole vieläkään raaskinut viedä kaarta pois sillä Murua kaari vieläkin jaksaa viihdyttää, ei tosin samalla tavalla kuin pienenä vauvana. Silloin hän makasi selällään ja huitoi leluja käsillään, nykyään hän seisoo ja liikuttelee noita harmaita puunappeja, ja monesti saa noi lelut ihan itse irti kaaresta. 

Muru meni just nukkumaan, eli nyt virkkuukoukku käteen ja seuraavan prokkiksen kimppuun.





kärry ennen maalausta
LEKA Jumppakaari IKEA Lelujen kurkottelu kehittää lapsen silmän ja käden yhteistyötä. Vahvat kontrastit, pienen lapsen on helpompi nähdä.
Kaari alkuperäisenä

maanantai 18. helmikuuta 2013

uusi sohvanpäällinen





Noniin, vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni ja hommiin tuon sohvan suhteen. En tiedä onko se tämä kevät vai ihanat blogit jotka pursuavat kauniita sisustuksia ja inspiraatioita... mutta aloin olemaan aika kyllästynyt meidän beigeen sohvaan ja halusin raikastaa olohuoneen ilmettä. 

Sohvaa ei lähdetty vaihtamaan koska on 4v vanha, laadukas ja hyvässä kunnossa. Siihen piti vaan ommella uusi päällinen, ja kun kerran siitä piti tulla valkoisempi ja arempi niin sen myöskin piti olla irrotettava ja pestävä. Sain sitten idean elloksen sohvanpäällisistä, joissa on myöskin narulla kiinni nuo käsinojat. 

Sitten kun olin suurinpiirtein pättänyt minkälaisen päällisen ompelen niin hain halvinta tukevaa valkoista kangasta jonka löysin. Ikeasta, 5,90e metri, ei paha!

 Perjantain ja lauantain ompelin pienissä pätkissä, 8 tuntia yhteensä istuin ompelukoneen takana (onneksi Muru piti huolen siitä että äiti piti paaaaaljon taukoja) ja tosiaan meinasin jossakin vaiheessa tulla hulluksi kun ompelukoneen ylälanka katkesi puolen metrin välein! ARGH!!! Oli melkoinen ihme että sain sen ommeltua loppuun. Se ei ollutkaan sellainen pala kakkua jonka olin kuvitellut:) Konekin oli jo aikas väsynyt kun rupesi loppua kohden vinkumaan oudosti. Mutta siis loppu hyvin kaikki hyvin, ja päällinen on tekstiilisuoja-suihketta vaille VALMIS. 








Tänään vielä ompelin röyhelötyynyn jotta sain näihin kuviin sitä tunnelmaa ja väritystä mitä etsin. Leikkasin pellavakangasta kahteen röyhelötyynyyn mutta heti kun kone alkoi sotkemaan alalankaa minulla meni hermot ja sain vain yhden valmiiksi, olen varmaankin istunut liikaa ompelukoneen takana ettei yhtään enään jaksanut vastoinkäymisiä, ehkä olisi viisainta olla vaikka viikko ompelematta mitään. No sehän sinänsä sopii ihan hyvin sillä minulla on yksi maalausjuttu odottamassa vuoroansa.




 Oravatyyny oli Jyskistä kiva ja edullinen löytö, tuunasin sitä ihan pikkuisen vaan, otin pois reunoilta mustan nauhan joka minun silmääni vähän häiritsi.

Sohvan viereiselle seinälle haen parin viikon päästä vanhan kirpparilta ostamani sivupöydän (joka on odotellut sopivaa paikkaa vanhempieni kesäkodissa Vammalassa jo vuoden) ja toivottavasti saamme seinille laitettua pari juttua, niin sitten tuosta sohvanurkkauksesta tulee oikein kodikas ja kiva.


Sohva omassa beigessä värissään.

Oravatyyny ennen. Ei toi nauha ollut edes paha... 



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

päikkäriprokkis : jäätelöt




Näitä olen halunnut ommella siitä lähtien kun ensimmäistä kertaa selailin tilda-kirjaa ja näin nämä. Se oli jo ennen naimisinmenoa,  silloin kun Muru ei ollut vielä edes haaveissa. Onneksi nyt on hyvä kohde kenelle näitä herkkuja ommella. Muru ei hetkeen vielä ymmärrä näiden päälle mitään mutta kyllä se aika vielä koittaa kun leikitään keittiöleikkejä.

Murun taas vetäessä sikeitä (oikein 3 tunnin verran) oli minulla aikaa näitä väsätä. Kankaita oli jemmassa, mistä milloinkin ostettuja. Aika hauska että näihin jäätelöihin käytin ainakin viidestä eri paikasta ostamiani kankaita (sinooperi, halpahalli, ikea, eurokangas, espanja...) ainiin, ja valkoraidalliset oli keittiöliinoja. Joskus ostan keittiöliinan ihan vaan sen takia että sen kangas on kiva. Vohvelikangas sopi oikein kivasti tötteröksi.

Minulla on tosiaan melkoinen ompeluvaihe meneillään. Viimeviikolla, kun ompelin syöttötuolipehmusteita, niin kone alkoi reistailemaan ja lopulta sammui. Kauhuissani mietin jo kallista korjausta tai jopa uuden koneen ostamista. Minähän sentään ompelen viikottain jotakin, olisi yhtäkkiä aika orpoa olla ilman ompelukonetta. Siinä sitten tuskailin muutaman minuutin kunnes huomasin että töpselihän se vaan oli irronnut, ja jatkoin onnellisena ompelemista :)

Liitutaulun tein lopusta liitutaulutarrasta vanhoihin kirpparikehyksiin. Ajattelin että siihen voi kirjoittaa jonkun hienon ajatuksen ja laitta ihan mihin vaan, mutta kun omaa käsialaa ei oikeen pysty katsomaan, niin siihen asti kun joku hyväkäsialainen siihen sen mulle kirjoittaa niin se saa olla jäätelökioskin taulu. Noh, ei mun pitänyt kun ihan pikaisesti tulla toivottamaan kaikille hyvää ystävänpäivää!!! Voipi olla että ensi postaus on aiheesta uusi sohvanpäällinen, aloin meinaan tänään ihan oikeasti sitä pähkäilemään ja suunnittelemaan, ja toivonmukaan viikonloppuna pääsisin sitä ompelemaan. 





sunnuntai 10. helmikuuta 2013

serkkupojan puolivuotispäivä


Valkosuklaakeksit



250 g voita
1,5 dl fariinisokeria
3 dl sokeria
2 munaa
5 dl vehnäjauhoja
2 dl kaakaojauhetta
1 rkl leivinjauhetta
250 g rouhittua valkosuklaata




Vaahdota pehmeä voi ja sokerit, lisää munat joukkoon yksitellen hyvin sekoittaen. Sekoita  kuivat aineet keskenään ja siivilöi joukkoon.  Lisää rouhittu suklaa. 
Paista 200 asteessa noin 8-9 min

*****

Saimme Murun serkkupojan kylään hänen puolivuotissynttäripäivänä. Pitihän sitä vähän juhlistaa, joten me äidit herkuttelimme valkosuklaakekseillä  :) Ihanat tähtiservetit ovat Tigerista, kiitos vinkistä Marialle

Minä en yleensä suunnittele leipovani jotakin, ja sitten hae kaupasta ainekset, vaan katson mitä kaapista löytyy ja guugletan (tai soitan skypellä äidilleni) että mitä niistä saisi aikaiseksi. Tällä kertaa kaapissa sattui olemaan valkosuklaalevy.






Muru on yleensä hyvin kiinnostunut muista lapsista, ja lähtee innoissaan konttaamaan kohti,  ja päälle jos mahdollista. Serkkupoikakin jo ryömii omalla originaalilla tyylillään. Viiden viikon ikäeroa ei kohta huomaa ollenkaan. 




Katos serkkupoika, näin tehdään spagaatti...

Kiitos White featherdream ja Ruutuoven takaa kauniiden blogien ihanille naisille tunnustuksesta. Olen siitä onnellinen ja kiitollinen!




Sain myöskin Kultainen sydän ja palava mieli blogista 11 kysymystä ja 11 asiaa itsestä-haasteen. Kiitos siitä. (Nämä löydät vanhoista postauksista, sillä tähän haasteeseen olen osallistunut aikaisemmin)

torstai 7. helmikuuta 2013

keittiössä



Hei vaan, tässä on ehtinyt muutaman päivän sisään tulla 100 lukijaa täyteen. Mahtavaa ja täysin käsittämätöntä että noin moni on tänne löytänyt ja päättänyt jäädä seurailemaan. TERVETULOA! Bloggaaminen on tosiaan vienyt mennessään, ja tämä harrastus on muodostunut itselle tärkeäksi ja ihanaksi arjen piristykseksi. Blogi on oikein herännyt eloon teidän kommenttien myötä. Kiva kun ei ole enään sellainen olo että itseksensä höpöttelisi, vaan saa myöskin vastakaikua.




Ajattelin laittaa muutaman kuvan meidän keittiöstä, vaikkei se mikään ihmeellinen olekaan. Sielläkin teimme pientä pintaremonttia. Emme tosin ihan heti. Piti pitää pientä taukoa muun remontin ja muuton jälkeen... ainiin, ja piti käydä synnyttämässäkin siinä välissä, ja siksi keittiö odotti vuoroansa puolisen vuotta. 

Budjetti oli kyllä ihan minimaalinen, joten ihmeitä ei saatu aikaiseksi, ja koko on mikä on, se on PIENI! Meidän perheelle kuitenkin ihan riittävä. Ja sinne saimme mahtumaan jopa 6 hengen ruokapöydän, ja se on jo paljon paremmin kuin kaksiossa jossa asuimme ennen. 










Näitä pintoja uusittiin:

1.Välitila laatoitettiin (vanhojen harmaiden laattojen päälle).

2.Ovet maalasin valkoiseksi (olivat kerman väriset). 
Tämä vaihe oli todellinen painajainen, sillä irroitimme kaikki ovet ja kuskasimme ne Vammalaan, sitten hioimme ja pesimme niitä, jonka jälkeen ruiskumaalasin ne. Seuraavana päivänä kun menin katsomaan olivatko kuivia huomasin että oli tullut valumia, joten hioin uudestaan ja maalasin telalla mikä oli paljon helpompaa ja jäljestä tuli todella siistiä. Neljä maalikerrosta myöhemmin, meidän olisi pitänyt palata kotiin mutta ovet eivät meinanneet millään kuivua. Sitten mietittiin miten ne saadaan autoon pinoon etteivät naarmuta toisiaan, ja ne haisivat niin paljon etten voinut viedä vastasyntynyttä Murua samassa autossa, vanhempani ajoivat Murun kotiin. No kaikenkaikkiaan suht halpa mutta erittäin työläs tapa uudistaa keittiökaappien ovet!

3.Työtaso vaihdettiin, sekä allas. 
Olen jo monen vuoden ajan unelmoinut betonitasosta, mutten vieläkään tähän asuntoon sitä saanut! Onneksi Bauhausiin oli juuri saapunut (tai en ollut ennen nähnyt) betonijäljitelmä laminaattitasoja. En henkilökohtaisesti ole mikään laminaatin ystävä, ottaisin mielummin jotakin aitoa materiaalia (kivi- tai puutason) mutta on se kyllä edullinen ja kestävä materiaali, helppohoitoinen jne. Eli ihan tyytyväinen olen ollut vaikka jouduinkin luopuaan toistaiseksi unelmastani. Tuo betonia muistuttava elävä pinta antaa kivasti anteeksi vaikkei ihan 5 minuutin välein olisi rätillä pyyhkimässä murusia pois :)

4.Vetimet uusittiin.

5.Lattia tietysti vaihdettiin myös, se on koko alakerrassa samaa parkettia.





Nyt tuli ajankohtaiseksi syöttötuolin hankinta (selkä ei enään kestä yhtään sitä lattialla istumista ja sitterissä istuvan Murun syöttämistä)
Haimme siis eilen ihan perus valkoisen säädettävän syöttötuolin, taisi olla Nani merkkinen. Saatiin vielä se edullisesti kun oli viimeinen kappale, ja siitähän minä olin todella onnellinen!!! 
Olin suunnitellut tekeväni syöttötuolin pehmusteen ihan nollasta, mutta kävikin niin kivasti että samalla reissulla löysin toisesta lastentarvikeliikkeestä kolmella eurolla pehmusteen (jonka väri ei ollut edes mikään paha, tuollainen vaaleanpunainen, mutta tiedätte jo varmaan että), päätin sitten tehdä siihen kivemmat päälliset. Ajattelin heti että harmaa-valkoiset niistä tulee, ja onneksi kangaskätköistäni löytyi muutama kiva vaihtoehto, joista valitsin ruudullisen ja tähti-kankaan. Tein niitä 2, ja ne ovat irroitettavat joten voin heittää pesuun aina toisen jos (eli kun) se likastuu.





Pehmuste
alkuperäisenä
versiona
Kaikki meidän asunnon "Ennen" kuvat on erittäin huonoja, pahoittelen, ne on otettu kännykällä, enkä silloin ajatellut niitä käyttäväni missään... Tästä nyt kuitenkin näkee tasojen ja välitilan värin. Ovet olivat luonnossa kermaisemmat.



sunnuntai 3. helmikuuta 2013

arvonta...



...on suoritettu, ja voittaja on SusB kommentilla:

"Mukana yhdellä arvalla. :)"



Onnea voittajalle, olen sinuun yhteydessä!




 Sain vihdoin seinälle kuukausia sitten vanhoista ikkunapokista askartelemani kehykset. Kuvat ovat puoli vuotta vanhoja ja näyttävät omaan silmään niin hassuilta, koska hankimme järkkärin juuri ennen Murun syntymää, eikä kauheesti ehditty harjoittelemaan sen käyttöä. No eipähän sitä vieläkään osaisi mitään hienoja "studiokuvia" ottaa, mutta kyllä sitä vähän on kehittynyt. Ihailen niin muiden ottamia lapsikuvia, niin taiteellisia ja tunnelmallisia. Toivoisin kovasti osaavani ottaa hienoja muistoja Murusta. Pitäisiköhän sitä jonnekin kurssille lähtee?

Onneksi nuo kuvat voi vaihtaa, nyt kuitenkin hetken mennään näillä. Kehykset mahtuivat kivasti yläkerran aulaan, vaatehuoneen ja kylpyhuoneen väliseen pikkuiseen seinään. Näissä ikkunapokissa ei ollut laseja ollenkaan, joten laitoin taustat (erilaiset mutta yhteensopivat) johon liimasin kuvat. Meillähän noita vanhoja ikkunapokia on melkein joka huoneessa, mutten voinut vastustaa näitä hurmaavan rosoisia kaveruksia.

Näissä tunnelmissa toivottelen teille hyvää alkavaa viikkoa!





perjantai 1. helmikuuta 2013

mammatreffit





Meillä pidettiin eilen mammakokoontuminen. Yli puolet mammoista eivät päässeet tulemaan, mutta meitä oli ihan kiva porukka. Lapsukaiset nukkuivat ulkona vuorotellen ja joskus samaan aikaan, ihan miten sattui väsyttämään. Ohjelmassa oli rentoa oleskelua ja herkuttelua. Pikkuiset (3kk-7,5kk) saivat leikkiä keskenään :)














Olin suunnitellut että painaisimme lapsosten jalat ja/tai kädet kipsille, mutta kipsimassa jonka olin hankkinut oli niin kivikovaa ettei se onnistunut lainkaan, joten kaikkien epätoivoisten ja epäonnistuneiden pehmittämisyritysten jälkeen päädyimme käyttämään piparimuotteja ja kirjaimia.




Olihan kaikki massa pakko käyttää, joten kaulin mammojen lähdettyä vielä loput massasta ja painelin koristesydämiä ja tähtiä. Näitä voi laittaa lahjapaketteihin rusetista roikkumaan tai vaikkapa kynttilänjalkaan, noh eiköhän niille käyttöä löydy... Nämä ovat kieltämättä hieman jouluiset, mutta saahan sitä iloa ja rakkautta toivottaa muulloinkin kuin jouluna?




Any way, mammoille vielä iso kiitos kivasta päivästä! Otetaan pian uusiksi <3