keskiviikko 26. joulukuuta 2012

joululahjaksi norsu ja enkeli





Tyttö sai joululahjaksi mm. mummin ompeleman norsun ja minun ompeleman enkelin.

Kukkakangas jonka olin viimeviikolla ostanut pääsi heti käyttöön kun innostuin ompelemaan Tilda-enkelin. Äitini oli tehnyt aivan ihanan suloisen norsun, myöskin Tilda kirjasta ja väitti sen olevan yhden päivän homma. Ja niinhän se olikin, että suhteellisen helpot ja nopeat (ainakin kun on vauvanhoitajia apuna) nämä Tilda ompelujutut ovat. Se on enemmänkin se aloittamisen vaikeus kun se itse homma. 

Mummi oli lisännyt norsuun kivan yksityiskohdan mitä ohjeissa ei ollut, nimittäin sen korva vinkuu. Enkeli on enemmänkin roikkuva koriste mutta norsu pääsee kyllä leikkeihin mukaan.




Rakkaalle pikku joulutontulleni lahjojen avaamisessa paljon kiinnostavampaa olivat tänä jouluna vielä lahjapaperit kuin niiden sisällöt. Me aikuiset olemme syöneet enemmän kuin tarpeen, ja tyttökin on jo herkutellut porkkanalla ja kesäkurpitsalla. Nautittu on, mutta kotiinpaluu jo häämöttää. Ensi viikonloppuna pakkaamme itsemme ja kamppeemme ja lennämme sinne kylmään. Kyllä se aina kiva on kotiin palata mutta ikävä tulee mummia ja papoa, ja heillä tulee varmasti ikävä tonttua.  Ensi kesänä näemme jälleen, tai eihän sitä tiedä vaikka aikaisemminkin jo nähtäis...







sunnuntai 23. joulukuuta 2012

1 päivä jouluun on





Sain ihanan pienen projektin äidiltäni. Seurakunnan joulujuhla on tänä iltana, ja äitini juontaa sen. Hän sitten mietti että miten voisi jotenkin vähän erilailla juontaa kun vain kertoo mitä seuraavaksi tapahtuu. Ehdotin että voitais kirjoittaa ohjelmanumerot (lasten kuoro, näytelmä, arvonta ym ym ym) lapulle ja sujauttaa ne joulusukkiin, sitten aina joku lapsi kävisi sieltä poimimassa ja lukemassa seuraavan ohjelman nimen. Lähdimme saman tien penkomaan äitini kangasvarastoja ja sieltä löytyi erilaisia joulunpunaisia kankaita joista sitten ompelin 8 keskenään sopivaa, pitsein koristeltua joulusukkaa. (Sukat pitää vielä silittää ennen iltaa). Laitamme ne riviin, jotta ohjelma pysyy siinä järjestyksessä joka on suunniteltu.






Jossain vaiheessa huomasimme että tyttö oli peruuttanut lahjojen luokse (eteenpäin kun ei vielä osata mennä) ja oli siellä niiden seassa, kovasti yritti jo avata pakettia joka ihme kyllä oli hänelle tarkoitettu. Miten hän arvasikaan? No 90% lahjoista taitaa kylläkin olla hänelle.




perjantai 21. joulukuuta 2012

jouluherkut















Eilen illalla laitoimme joululaulut soimaan ja aloimme paistamaan pipareita äitini tekemästä taikinasta. Niitä tuli ainakin 8 pellillistä, ja meitä on 4 aikuista joulua viettämässä. You do the math! 

Sitten teimme herkullisia ja super helppoja suklaasydämiä. Valkosuklaa-pipari (oma ehdoton suosikki), maitosuklaa-pähkinä ja kahden suklaan makuisia. Idean sain Siirtolaisrouvana Baijerissa blogista. Ja reseptihän on hyvin yksinkertainen. Sulata suklaa, rouhi pipari ja pähkinät pieniksi murusiksi, sekoita suklaa ja pähkinät/piparirouhe keskenään ja laita silikonimuotteihin jääkaappiin kovettumaan. Siinä se, ja näistä saisi ihanat pikku lahjat kun pakkaisi hienoihin sellofaanipaketteihin, mutta tällä kertaa nämä menevät ihan kaikki meidän omiin suihimme. 







Kyllä tämä jouluherkkujen valmistelu toi vähäsen sitä joulutunnelmaa jota olen kaivannut. Jouluun on vain pari päivää eikä tunnu kelin puolesta siltä että joulu olisi ollenkaan tulossa, moneen kuukauteen. Päivällä on niin aurinkoista ja valoisaa. Illan hämärtyessä voimme kuitenkin sytyttää kymmeniä kynttilöitä ja nautiskella joulumusiikista, kyllä se joulumieli siitä syntyy, ja yhdessäolosta. Yhdessäolo on saanut oman lapsen myötä aivan uuden merkityksen, sehän on kaikki kaikessa! Joka hetki on kultaakin arvokkaampi. Puoli vuotta tytön syntymästä on lentänyt kuin siivillä. Yritän pysähtyä pieniin hetkiin, tytön hymyyn, katseeseen, halaukseen ja ottaa niistä kaiken irti. Ihan joka päivä tietenkin eikä vain jouluna...




keskiviikko 19. joulukuuta 2012

hiekkaa kengissä


















Käveltiin muutama kilometri pidemmälle rantaa pitkin niin kyllähän sieltä sitä hiekkaakin löytyi. Tämmöistä aurinkoista joulunodotusta meillä. No mutta, nämä kuvat ei ihan kauheesti mitään tekstiä tarvitse joten voisin käyttää tämän tilaisuuden toivottaakseni tervetulleiksi kaikki lukijani. Minulla oli aloittaessani pari kuukautta sitten varovainen toive/tavoite että tämän vuoden loppuun mennessä minulla olisi 20 lukijaa. Ja sehän toteutui, olen siis tosi tosi onnellinen teistä jokaisesta!  

tiistai 18. joulukuuta 2012

tiistain kuulumiset

En keksinyt mitään hyvää nimeä tälle postaukselle, kun ei ole yhdestä selkeästä aiheesta... Tässä tää nyt kuitenkin tulee, vähän sitä sun tätä sisältävä sekalainen postaus.

Nyt on paketoitu.






Kävimme pikkuriikkisessä kangaskaupassa Torre Viejassa. Täällä ei kauheesti ole kangaskauppoja näkynyt, täällä kun ei taida kannattaa omella itse mitään , kaiken saa niin halvalla valmiina. Tämä kauppa oli maksimissaan 10 neliön kokoinen. Kankaita oli kyllä lattiasta kattoon. Ostin muutaman Tilda-tyyppisen kankaan jospa saisin ommeltua meidän pikkuneidin nukelle mekkoja. 

Moni teistä varmaan tietää Mekkotehdas blogin Sitä seuraamalla ispiroiduin ostamaan pikku neidille Disneyn Tähkäpää-taaperonuken ja ajattelin ommella sille monen monta pikku mekkoa. Jos nyt jonkun tosi helpon kaavan keksin. Mutta tosiaan nämä kankaat ovat todella suloisia, pienen pieni kukkakuvio sopii nuken mittakaavaan. Päällimmäisestä pitsikankaasta ajattelin applikoida jonkun kivan kuvion tytön paitaan tai bodyyn, katsotaan nyt mitä siitä kehkeytyy...




Zaran lasten osastolta löytyivät ihanimmat pallosukkikset ikinä. Harmaan eri sävyissä. Näiden koko on 6-12kk mutta ovat just ja just sopivat nyt, pitääkin ostaa vielä seuraava koko mukaan, kun en ole muuten kauheesti mitään neidille löytänytkään. 

Ihanaa kun vaatteet mahtuvat jo pidempään, pari kuukautta sitten haikeana pakkailin 50 ja 56 senttiset vaatteet joita oli muutaman kerran käytetty, jos sitäkään. Nyt on jo aika pitkään mahtuneet 62-68 koon vaatteet, ja veikkaan että 74 senttisiä saa pitää melkein 1 vuotiaaseen saakka. 

Olen aika paljon ostanut Kappahllista vaatteita, ne ovat eniten meidän tyyliä, mutta bodeihin olen todella pettynyt. Ihanan näköisiä ovat joo, mutta meillä on ainakin 5 bodya joista on parin käyttökerran jälkeen nepparit irronneet. Onko kenelläkään muulla vastaavanlaisia kokemuksia tuon kaupan tuotteista? Vai ollanko me liian kovakouraisia...







maanantai 17. joulukuuta 2012

ensimmäinen makuannos






Pikkuisemme on melkein viisi ja puoli kuukautta. Neuvolassa olivat sitä mieltä että voisi jo aloittaa kiinteät. Olin ajatellut että vasta reissun jälkeen mutta kyllä pikkuhiljaa voidaan maistella. Tyttö nukkui monta kuukautta melkein läpi yön, yhdellä yösyötöllä. Nyt kuitenkin yli kuukauden hän on heräillyt enemmän ja syönyt useammin yöllä. Ensin luulin heräilyjä hampaidenteoksi mutta hampaita ei näy eikä kuulu edelleenkään. Saattaapi siis olla että tyttö kaipaa jo täyttävämpää ruokaa joten ei ole mitään syytä pitkittää kiinteiden aloittamista.

Mummi sitten keitti tänään aamupäivällä tytölle ensimmäisen perunan. Laitoimme kaulaan ihanan pari päivää sitten Zara Home:sta löytämäni ruokalapun ja aloimme lusikoimaan. Tyttö veti perunamössöö ihan tottuneesti lusikasta, olemme antaneet ihan syntymästä asti vitamiinitipat lusikalla joka päivä. Pari teelusikallista mössöä meni hujauksessa! Eikä sotkettu paljon mitään. Tietysti voi johtua uuden tilanteen mielenkiinnosta, ehkä ensi kerralla soosit lentelee jo seinille. Mutta tästä ekasta kerrasta jäi kiva maku suuhun (tytöllekin). Nähtäväksi jää tuleeko kiinteiden mukana masuvaivoja.





Sitten voisin esitellä rompetorilta tekemäni ostokset. Kyllä, pääsin täällä Espanjassakin lempipuuhaani eli rompetoria kiertelemään. Mukaan tarttuivat kolmikerrosvati, tuollainen soodavesipullo ja söpöinen vanha häkki. Vadissa on ihanan kuluneet nuo puuosat kerrosten välissä, ajattelin vain lakata ne kirkkaalla lakalla. Vati saattaa päästä meidän joulupöytään täälläkin ennen matkaansa Suomeen. Sen saa tosi moneen osaan, ja on helppo kuljettaa. Häkin ajattelin pestä oikein hyvin, ja täyttää sukilla ja muilla pienillä vaatteilla jotta saan sen mahtuun matkalaukkuun. Valitettavasti soodavesipullo on ihan liian painava, ja se tuleekin autolla perästä (tuttavapariskunta tulee alkuvuodesta autolla Suomeen). Että sellaiset 2-3e ostokset rompetorilta..





sunnuntai 16. joulukuuta 2012

rantatie





Kävimme vähän kävelyllä meren rannalla.  Vain 500 metriä vanhempieni asunnosta löytyy kiva ranta. Vesi oli kyllä niin korkealla ettei hiekkaa näkynyt melkein ollenkaan. Ilmakin oli jo vähän lämpimämpi, noin 18 astetta ja aurinko pilkahti välillä. On hienoa kun tyttö voi olla ulkona, katsella ja ihmetellä ympäristöä. hän nauttii siitä niin paljon. Suomessa kun ulkoilemme hän on luonnollisesti aina vain rattaissa monen haalarin ja peiton alla. Täällä on myöskin ihanan valoisaa! 

Saimme lainaksi rattaat, tuollaiset hienot retrot, helpotti vähän matkustamista kun ei tarvinnut roudata muuta kun autokaukalon. Saimme myöskin lainaksi matkasängyn, joka on muuten tosi kätevä vekotin mutta vauva on siinä niin matalalla että sinne kurottaminen on aika työlästä, varsinkin yöllä puoli tokkurassa.

Nyt on ainakin muutamaksi päiväksi luvattu reilut 20 astetta, joten ulkona tulee nautittua varmasti lisää. Toivottavasti flunssa hellittää pian...


lauantai 15. joulukuuta 2012

hola

Terveiset täältä Espanjasta. Keskiviikkona saavuttiin aikaisin aamulla, en kyllä itse muista siitä ensimmäisestä päivästä mitään sillä olin tosi kipeä. Juuri ennen matkaa iski kauhea kurkkukipu ja flunssa johon lisättynä 40 tunnin valvomisen väsymys saadaan aikaan melkoisen sumuinen päivä. Tytön kanssa matkustaminen sujui suht hyvin (ainakin mieheni mielestä) mitä nyt pari huutokohtausta lentokoneessa. Itselleni kun olin niin huonossa kunnossa niin matka oli todella uuvuttava! Nyt kuitenkin olemme vähän saatu jo ladattua akkuja ja tytöllä on sylejä joista valita. Isovanhemmat olivat onnesta soikeana kun saivat pienokaisen jouluksi tänne.












 Torstaina ja eilen shoppailimme pitkät pätkät tytön nukkuessa rattaissa. Illalla sitten teki jo kovasti mieli väsätä jotakin. Äitini alkoi askartelemaan paperienkeliä ja itse tein ketjusta ja verhokoukuista nipsuketjun johon voidaan laittaa joulukortteja, kuvia tai muuta pientä kivaa (helppo, halpa ja nopea juttu). Laitoimme nipsuketjun valkoiselle seinälle portaiden viereen.





Ihanaa, saan sittenkin paketoida joululahjoja!
En tänä vuonna hankkinut lahjavuorta, onneksi äitini antaa minun paketoida kaikki hänen ostamat lahjat. Keräsimme äitini kanssa ihan hänen omista jemmoista keskenään sopivia kivoja paketointitarvikkeita, harmaan ja valkoisen sävyissä. Kun kurkkassin kaappiin jossa äitini näitä pitää niin huomasin ettei puu ole kovin kaukana pudonneesta omenasta. Hänellä on hervottomat määrät nauhoja, papereita, pitsejä... tyttäreensä tullut, vai olisiko sittenkin toisin päin? Ikean harmaavalkoiset lahjapaperit ovat ihan täydelliset. Ja tähtiteema on tällä hetkellä todella mieluinen. Nyt sitten vaan paketoimaan... 



 



sunnuntai 9. joulukuuta 2012

iltapäiväkahvit



Meillä oli tänään vieraita. Oma pappani ja enoni perheineen tulivat kahville. Mukana olivat 4v ja 6kk vanhat pojat. Meidän tytöllä vaan on nyt sellainen vaihe että kovasti vierastetaan kaikkia ja itku tulee jos ei olla iskän tai äidin sylissä. Kaipa se on ohimenevä vaihe.  4v poika ilmoitti heti ovella että hänestä tulee isona palomies, myöhemmin hän kuitenkin vei pappan turvaportin taakse "vankilaan"  ja leikki poliisia. Onneksi lapsilla on niin hyvä mielikuvitus kun meillä ei kauheesti ole leluja (vielä). 

Tarjolla oli mutakakkua jonka ostin joulutorilta, en olisi oikein ehtinyt mitään leipomaan ja kakku näytti niin ihanalta ja kotitekoiselta. Kyllähän se kotitekoista vissiin olikin. 




Ylihuomenna sitten lähdemme reissuun. Jotenkin en ole sitä ollenkaan ehtinyt jännittämään, on koko ajan niin paljon muuta mielessä. On kyllä vielä niin monta juttua mitä pitää hankkia ja tehdä. Pitääkin tästä lähteä vielä kaupassa käymään ennen jumppaa. Jos tämä päivä vielä menisi rennosti ja sitten huomenna alan OIKEASTI ajattelemaan ja suunnittelemaan pakkaamista. Joo, sovitaan niin...

torstai 6. joulukuuta 2012

itsenäisyyspäivämekko



Hiirulainen sai itsenäisyyspäivän kunniaksi uuden mekon. Sulosen hiiren löysin Pentikiltä joulukoristepöydästä, muutama viikko sitten. Sehän oli Ville-niminen poikahiiri mutta sovitaan nyt että se on sittenkin vaikka Vilhelmiina. Näin pienessä mittakaavassa mekon ompeleminen oli aikamoinen painajainen, mutta kun kerran oli aloittanut niin pitihän se jotenkin saada valmiiksi. Jouduinkin lopuksi ompelemaan aika paljon käsin. 




Pienet ihanat nukenrattaat olen joskus aikoja sitten löytänyt kirpputorilta, mutta nyt vasta sain ne maalattua valkoisiksi. Pyörät maalasin harmaalla, tuo harmaan ja valkoisen yhdistelmä vaan on niin herkullinen minun mielestä. Olihan rattaat ihan herttaiset vaaleanpunaiset alunperinkin mutta...  








Ennen kuvat:




Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

donitsit






Heips taas! Herkku-teemalle jatkoa. Löysin niin helpon ohjeen virkatuille donitseille että jopa minä osasin niitä tehdä. Ja suloisiahan niistä tuli. Laitoin "nompparellit" arnoldsin tyyliin vain pieneen rykelmään. Nompparelleiksi kävisi tosi kivasti myös kaikenväriset helmet, mutta itse halusin donitseista vauvaystävälliset. Näissä ei nyt pitäisi olla mitään irtoavia osia. Ohje löytyy Fannyn talossa blogista. Tätä menoa tytöllä on aikamoinen ruokavarasto siihen mennessä kun nämä leikit alkavat. Ostin jo hellankin, sen Brion valkoisen perus hellan kun oli kerta puoleen hintaan, mutta se saa odotella hetken vielä paketissa.

tiistai 27. marraskuuta 2012

ripaus joulua





Kyllä minä ajattelin ettei tänä vuonna kannata kotona laittaa joulua kun lähdetään 2 viikon päästä reissuun, mutta niin se joulufiilis vaan vie mukanaan. Kun olin laittanut joulutähden ikkunaan niin pikku hiljaa pienen pieniä ripauksia joulunpunaista alkoi ilmestyä meidän keittiöön. 

Paistoin tänään joulutorttuja omenakaneli marmeladilla, mieheni oli hyvin pettynyt ja onhan se niin että joulutortut on joulutorttuja ja ne kuuluu tehdä luumumarmeladista, mutta kun näin tuon omenakaneli-purkin kaupassa niin sitä oli pakko maistaa, ja mielestäni ne olivat ihanan jouluisen makuiset. Tykkäsin! 

Siinä sitten kävi tosi hyvä tsäkä että olin juuri saanut tortut uunista kun meille tupsahti ihan ilmoittamatta appiukko vaimonsa ja lapsenlapsensa kanssa, ja hetken päästä sieltä tuli loput mieheni siskon perheestä. Yleensä jos tulee joku kylään ilmoittamatta niin kaapit ammottaa tyhjyyttään eikä ole mitään tarjottavaa, onneksi kerran näinkin päin. 

Lautashylly seinällä oli puunvärinen ja tosi halpa kirpparilöytö jonka maalasin valkoiseksi. Oikeastaan kaikki keittiön tuolit ja pöytäkin ovat kirpparilta ja maalatut valkoineksi. Tuolit ovat erilaisia keskenään mutta "samaa sarjaa". Vanhasta pitsilakanasta tein puoliverhon ikkunaan. Kuten kuvista varmaan huomaatte olen aika tykästynyt kaikenlaisiin rautalanka juttuihin. 

No, pitäisi kai mennä nukkumaan. Viime päivinä tyttö on valvonnut puoleenyöhön ja tänään sain hänet taas takaisin omaan rytmiin, mutta itse sitten valvon...